1 Kohteen perustiedot

Kankaanpään kuvataiteen kampus sijaitsee Paasikivenkadun ja Alpinkadun risteyksessä. Käyntiosoite on Paasikivenkatu 24, Kankaanpää. Rakennus on valmistunut vuonna 1995.

1.1 Perustiedot

Kiinteistön nimi	Kuvataiteen Kampus
Kiinteistön osoite	Paasikivenkatu 2438700 KANKAANPÄÄ
Rakennusten määrä	1
Rakentamisvuosi	1995
Kerrokset	3
Paloluokka	P1

1.2 Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Satakunta. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 5 minuuttia.

Kiinteistönhoito	Kankaanpään kaupunki, tilapalvelut puh. 02 57700 päivystys 044 5781923
Sähköntarjoaja	Lumme Energia Oy
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	360 solutions
Kokoontumispaikka	Mullitori
Varakokoontumispaikka	Määritetään tarvittaessa
Väestönsuojien määrä	1
Väestönsuojan sijainti VSS1	Kellarikerros
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Lämmönjakohuone: kellarikerros, huoltokäytävän varrella
Lämmönjakohuone	Kellarikerros, huoltokäytävän varrella
Sähköpääkeskus	Kellarikerros, huoltokäytävän varrella
Ilmanvaihtokone
Ilmanvaihdon hätä-seis	1. kerroksen aulassa

Sähköpääkeskus

Lämmönjakohuone

Veden pääsulku

Henkilömäärät

Yhteensä
	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	120	0	0
Henkilökunta (7) + opiskelijat yhteensä 120.
Viikonloppuisin	0	0	0

2 Organisaatio

Tilapalvelupäällikkö	Pentti Saloniemi Kankaanpään kaupunki puh. 044 5772620

2.1 Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava, tiimivastaava	Matti Velhonoja puh. 044 7106192
Turvallisuusvastaava, vahtimestari	Antti Tähtinen puh. 044 7103166  antti.tahtinen@samk.fi
Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö	Tero Hämäläinen Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy puh. 044 7103210  tero.hamalainen@samk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Jesse Välimäki

2.2 Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö	Jari Lahti  jari.lahti@samk.fi
Työsuojeluvaltuutettu	Kalle Toivonen kalle.toivonen@samk.fi
Työsuojeluasiamies	Antti Tähtinen puh. 044 7103166  antti.tahtinen@samk.fi

2.3 Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysnumero
Huoltoyhtiö	Kankaanpään kaupunki, tilapalvelut	02 57700	044 5781923
Hissihuolto	KONE Hissit Oy	-	0800 15063
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	360 Solutions	010 620 2061	040 5481600

Huolto
	Nimi	Puhelinnumero
Kulunvalvonta: Huoltohenkilö	Antti Tähtinen	044 7103166
Poistumisopastus: Huoltohenkilö	Jesse Välimäki	044 5772345

2.4 Muut tärkeät numerot

Toimija	Puhelinnumero	Päivystysajat
Hätänumero	112	24 h
Myrkytystietokeskus	0800 147 111	24 h

3 Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

• Tapaturmat
• Tulipalovaarat
• Vesivahingot
• Sairauskohtaukset
• Säteily- tai kaasuvaara
• Myrskyvauriot
• Murrot, ilkivalta yms.

3.1 Tapaturmat

Riskit

• kaatuminen
• liukastuminen
• kompastuminen
• lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
• liikenneonnettomuus
• korkea pudotus
• sähköisku
• viiltohaava
• työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
  • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
  • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
• Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
  • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
• Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

3.2 Tulipalovaarat

Riskit

• Ihmisen toiminta
  • huolimaton tupakointi
  • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
  • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
  • palo-ovet auki
  • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
• Sähkölaitteet
  • oikosulut
  • rikkinäiset sähkölaitteet
• Tuhopoltto
• Turvallisuusjärjestelyt
  • sammuttimien tarkastus tekemättä
  • palopostien huolto tekemättä
  • merkkivalokeskuksen huollon puute
• Muut
  • vaaralliset aineet
  • kaasupullot
  • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa vaarallisten aineiden varasto, tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

• omaisuusvahingot
• savuvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Ihmisen toiminta
  • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
  • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
    • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
    • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
  • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
• Sähkölaitteet
  • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
  • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
• Tuhopoltto
  • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
• Turvallisuusjärjestelyt
  • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
  • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
  • Poistumistiet on merkitty opastein.
• Muut
  • Ilmanvaihto ja nuohous

3.3 Vesivahingot

Riskit

• Ympäristö
  • tulva
  • rankkasade
• Rakenteet
  • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
  • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
  • putkirikko
• Laitteet
  • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakenteet
  • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
• Laitteet
  • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
  • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
  • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

3.4 Sairauskohtaukset

Riskit

• sydäninfarkti
• diabeettinen sokki
• aivoinfarkti
• aivoverenvuoto
• epilepsia
• pyörtyminen

Seuraukset

• henkilövahingot
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
• Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
• Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
• Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
• Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

3.5 Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

• radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
• vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
• onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

• säteilysairaudet
• kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
• Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
• Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
• Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
• Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
• Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

3.6 Myrskyvauriot

Riskit

• erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

• sähkökatkot
• omaisuusvahingot
• henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
• Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
• Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
• Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
  • valaisin ja paristot

3.7 Rikollinen toiminta

Riskit

• ilkivalta
• varkaudet
• murto

Seuraukset

• omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

• Murto
  • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
  • Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä.
• Ilkivalta
  • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
  • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
• Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

4 Turvallisuusjärjestelyt

4.1 Toimitilaturvallisuus

Kulunvalvonta

Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.

Kulunvalvonta
Sijainti	Paasikivenkatu 24, Ulko-ovet ja kirjaston ovet
Huoltohenkilö	Antti Tähtinen puh. 044 7103166

4.2 Sammutuskalusto

Sijainti	Sammutuskalusto	Kuvaus
ATK-tiloissa	Käsisammutin	Hiilidioksidisammuttimet
Toimitiloissa	Käsisammutin	6kg käsisammutimia
Toimitiloissa	Pikapaloposti	Pikapalopostikaappeja

Hiilidioksidisammutin, käsisammutin ja pikapaloposti

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

• vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
• vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

• Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

4.3 Turvalaitteet

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kattavuus	Poistumisreitit merkitty pienillä merkkivaloilla
Huoltohenkilö	Jesse Välimäki puh. 044 5772345

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: 1. kerroksen aulassa

IV-hätäseis

4.4 Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ambulanssi ohjataan: Pääsisäänkäynnille, josta järjestetään opastus.

Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike	Sijainti
Ensiapukaappi	Vahtimestarin huoneessa, aula, 1krs.
Silmien huuhteluväline	Ea-kaappien yhteydessä
Defibrillaattori	Aula
Ensiapukaappi	Materiaalivaraston aula, 1 krs.
Ensiapukaappi	Grafiikan käytävä, 2krs.
Ensiapukaappi	Maalaustilan sisäänkäynti 1krs.
Ensiapukaappi	Maalaustilan sisäänkäynti 2krs.

Defibrillaattori

Ensiapukaappi

Silmähuuhde

4.5 Paloturvallisuus

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
Paasikivenkatu 24	Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi	Rakennuksen paloluokka on P1. Osastointi noudattaa kerros- ja käyttötapaosastointia. Osastoivat rakenteet yleensä EI60. Palo-osastoitu on muun muassa uloskäytävät.

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila: Opetustilat
Sijainti	Paasikivenkatu 24
Varastoitavat aineet	- Hitsauskaasut - Nestekaasu - Typpihappo - Rautakloridi - Hartsit - Tärpätti - Sinol - Tinneri - Asetoni - Vinamold

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus	Poistumisjärjestelyt
Paasikivenkatu 24	Poistumisreitit on merkitty poistumisreittiopasteilla. Hätätilanteessa opettajat opastavat opiskelijoita poistumisessa. Poistuminen lyhintä turvallista opastettua reittiä pitkin ulos ja edelleen kokoontumispaikalle.Henkilökunta tarkastaa mahdollisuuksien mukaan yleiset tilat ja varmistavat, että niihin ei jää ketään oleskelemaan.

Kokoontumispaikka: Mullitori

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

5 Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori

Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja opiskelijat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esihenkilö perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

• Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
• Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
• Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

6 Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

6.1 Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava, tiimivastaava	Matti Velhonoja puh. 044 7106192
Turvallisuusvastaava, vahtimestari	Antti Tähtinen puh. 044 7103166  antti.tahtinen@samk.fi
Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö	Tero Hämäläinen Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy puh. 044 7103210  tero.hamalainen@samk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Jesse Välimäki

6.2 Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

6.3 Sairauskohtaus tai tapaturma

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

• Aloita elvytys
  • 30 painallusta
  • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

1. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon.
2. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin.
3. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

• Pysähdy ja rauhoitu
• Soita 112
• Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
• Anna hätäensiapua
• Opasta ammattiauttajat paikalle

Aivohalvaus

Aivohalvauksen aiheuttaa aivoverisuonten tukkeutuminen tai repeäminen. Akuutti aivohalvaus on hätätilanne, joka vaatii parin tunnin sisällä alkavaa ensihoitoa sairaalassa. Arvion tilanteen vakavuudesta ja oikeasta hoitopaikasta saat ainoastaan hälyttämällä ensihoitohenkilöstön potilaan luokse.

Soita 112 heti, vaikka aivohalvauksen oireet, kuten esimerkiksi jalan tai käden halvaantuminen, olisivat ohimeneviä.

Tunnista oireet

• Puhevaikeus, puheen puuroutuminen
• Nielemisvaikeus
• Suupielen roikkuminen
• Käden tai jalan äkillinen voimattomuus tai tunnottomuus
• Näköhäiriöt, kaksoiskuvien näkeminen

Toimi näin

• Soita heti 112.
• Avaa potilaan hengitystiet ja laita potilas kylkiasentoon.

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

• Hikoilu, kalpeus, vapina.
• Ärtymys, levottomuus.
• Huimaus, sydämen tykytys.
• Näläntunne.
• Päänsärky, pahoinvointi.
• Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
• Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
• Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

• Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
• Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
• Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Murtuma

Murtuman oireita ovat kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento.

Murtuman ensiapu:

Yläraajan murtumassa autettava voi itse tukea kipeää raajaansa kehoaan vasten tai tue käsi liikkumattomaksi esimerkiksi kolmioliinalla. Kylkiluiden murtumassa voit tukea rintakehää käsin tai tukisiteellä.

Mikäli jalassa on murtuma, sitä ei ole syytä lastoittaa, mikäli apu saapuu kohtuuajassa. Autettavan tulee välttää jalan liikuttamista ja painon asettamista kipeälle jalalle.

Jos loukkaantunutta on välttämätöntä liikuttaa, alaraajan murtuman tukemiseen voi käyttää toista jalkaa tai muuta tilapäisvälinettä, kuten esimerkiksi tukevaa lautaa tai keppiä.

Jos epäilet selkärangan murtumaa, liikuta loukkaantunutta vain, jos se on hengen pelastamisen kannalta välttämätöntä.Murtumat syntyvät tavallisesti putoamisen, kaatumisen tai iskeytymisen seurauksena.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

• Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
• Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
• Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
• Peitä haava suojasidoksella.
• Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
• Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
• Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

• Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
• Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
• Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
• Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
• Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

• Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
• Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
• Hengitys on tihentynyt.
• Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
• Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

• Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
• Soita hätänumeroon 112.
• Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
• Rauhoita.
• Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
• Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
• Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

• Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
• Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

• Tee hätäilmoitus numeroon 112.
• Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
• Varmista esteetön hengitys.
• Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
• Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
• Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
• Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät kotona tapahtuvat myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhristta selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

• Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
• Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
• Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
• Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

• Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
• Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
• Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

• Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
• Rakkuloita ei saa puhkaista.
• Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

• tulehtunut
• kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
• tai 3. asteen palovamma
• sähköpalovamma
• kasvojen tai käsien syvä palovamma
• hengitysteissä
• lapsella
• vanhuksella
• jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

Rintakipu

Rintakipuun on aina suhtauduttava vakavasti. Kovan puristavan rintakivun tavallisin syy on sydäninfarkti. Kipu tuntuu ylävartalolla ja voi säteillä vasempaan kainaloon, käsivarteen ja kaulalle. Henkilö on usein kylmänhikinen, hänellä voi olla pahoinvointia ja hengitys voi vaikeutua.

Henkilö voi ottaa omia lääkkeitä (nitro-lääkitys), mutta jos ne eivät auta muutaman minuutin kuluessa, toimitaan ensiapuohjeen mukaan.

Rintakipuisen ensiapu:

• Tee hätäilmoitus heti numeroon 112.
• Rauhoita autettavaa ja auta hänet lepoon esim. puoli-istuvaan asentoon.
• Tarjoa hätäkeskuksen ohjeiden mukaan asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkettä (esimerkiksi aspiriini tai disperiini) pureskeltavaksi tai veteen liuotettuna. Tablettia ei anneta, jos autettava on allerginen ko. lääkkeille.

Jos henkilö menee elottomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painelua ja 2 puhallusta ja ilmoita hätäkeskukseen muuttuneesta tilanteesta.

6.4 Tulipalo

Pelasta ja varoita

-  Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.

- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.

- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

- Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.

- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.

- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Mullitori

Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa

6.5 Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

• Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.  (Muista kuitata SECAPP)
• Varmista, että tieto hälytyksestä on tavoittanut muut kampuksella olijat (opiskelijat, muu henkilökunta ja vieraat).
• Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille. (Muista kuitata SECAPP toistamiseen)
• Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.

Kokoontumispaikka: Mullitori

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Turvallisuushenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon oppilaille.

Henkilökunnan toiminta

• ohjaa oppilaat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle.
• avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.
• SAMK henkilökunnan kriisiviestintäjärjestelmä SECAPP toimii ensisijaisena viestintä välineenä henkilökunnan sisäisessä viestinnässä poikkeustilanteissa. Seuraa SECAPP viestintää.

Aluevalvojat

• tarkastavat oman alueensa tilat ja sulkevat niiden tilojen ovet, jotka on todettu tyhjiksi
• varmistavat uloskäynnit ja estävät pääsyn hälytyskohteeseen
• opastavat oppilaita ja vieraita lähimmälle poistumistielle ja kohti kokoontumispaikkaa

Vahtimestarit

• opastaa oppilaita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
• avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi

6.6 Toiminta kokoontumispaikalla

Pohjakuva

Näkymä kokoontumispaikalle

Kokoontumispaikka: Mullitori

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

6.7 Toimintaohje opettajalle evakuointitilanteissa

Opettajan ollessa paikalla, opettaja johtaa luokan poistumista. Muulloin joku opiskelijoista johtaa poistumista.

• Huom! Opettaja on vastuussa opetuksen käytännön järjestelyistä, hänelle määrätystä opetusryhmästä ja tehtävistä sekä omasta toiminnastaan. Opettajan vastuuta ei voi siirtää, vaikka tehtäviä voisikin. Lähde: Työturvallisuus ja -suojelu - SAMK Into

Saadessaan tiedon tai havaitessaan vaaran, opettaja aloittaa välittömästi opiskelijoiden evakuoimisen ulos rakennuksesta. Opettajan tulee myös huomioida muiden varoittaminen (erityisesti huomoiden viereiset luokat).

Opettajan tulee tehdä arvio poistumisessa käytettävästä reitistä. Ensisijaisesti käytetään ennalta suunniteltuja, poistumistieopasteeseen merkittyjä reittejä mutta esimerkiksi savuisen tai muuten vaarallisen tilan läpi ei tule poistua.

Opettaja poistuu luokasta viimeisenä ja tarkistettuaan tilan tyhjäksi, merkitsee sen oven vierestä löytyvällä "Tila tyhjä"-lapulla.

Opiskelijat poistuvat rakennuksesta opettajan johdolla rauhallisesti ja hallitusti poistumiskarttaan merkittyä poistumisreittiä pitkin.

Opiskelijat kokoontuvat rakennuksen ulkopuolelle ennalta sovituille kokoontumispaikoille. Opettajan tehtävänä on varmistaa, että kaikki opiskelijat ovat päässeet ulos.

Kokoontumispaikalle tullessaan opettaja ilmoittaa Secapp hälytysviestin keskustelussa ryhmänsä olevan kokonaisuudessaan paikalla ja luokan numeron, josta he ovat poistuneet.

Pysy kokoontumispaikalla, kunnes on selvitetty, ovatko kaikki päässeet ulos. Seuraa palopäällikön ja turvallisuusjohdon ohjeita ja poistu kokoontumispaikalta vasta, kun olet saanut luvan.

Opettajan muistilista:

1. Arvio käytettävästä poistumisreitistä (savusta poispäin)
2. Ohjaa poistumista
3. Poistu itse viimeisenä
4. Varoita (viereiset luokat)
5. Varmista että 112 on hälytetty, tarvittaessa hälytä
6. (Alkusammuta)
7. Ilmoita mistä tilasta tullut ja onko tila tyhjä
8. Siirtyminen sisätiloihin (rehtorin, turvallisuuspäällikön tai viranomaisen luvalla)

6.8 Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.

- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

6.9 Vesivahinko

Toimintaohjeet

- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.

- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.

-  Ilmoita asiasta välittömästi:

-  huoltomiehelle: Kankaanpään kaupunki, tilapalvelut, puh. 02 57700, päivystys 044 5781923

- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.

-  Veden pääsulku: Lämmönjakohuone: kellarikerros, huoltokäytävän varrella

- Lämmönjakohuone: Kellarikerros, huoltokäytävän varrella

- Sähköpääkeskus: Kellarikerros, huoltokäytävän varrella

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

-  Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

6.10 Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Toiminta ampuma-asetilanteessa

• Poistu vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.

Jos poistuminen ei ole turvallista:

• Mene luokkaan tai vastaavaan
• Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
• Kasaa oven eteen kalusteita
• Sammuta valot
• Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
• Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
• Vältä muuten puhelimen käyttöä
• Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
• Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
• Toimi lisäohjeiden mukaisesti

6.11 Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

• Mitä
• Missä
• Milloin
• Miten
• Kuka

• Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
• Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
• Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
• Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

• Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
• Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
• Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

6.12 Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

-                Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.

-                Avaa radio ja odota ohjeita.

-                Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.

-                Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

-  Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:

- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja

- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi

- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:

- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen

- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.

- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.

- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.

- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
• Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

6.13 Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 02 57700).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

• Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063) tai
• Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

6.14 Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan opiskelijat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

• Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
• Käytävillä ja ulkona olevat opiskelijat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
• Opetustilojen ovet lukitaan.
• Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
• Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

• Lukitaan opetustilan ovet.
• Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
• Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
• Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
• Tilan oven eteen kasataan esteitä.
• Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

• Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
• Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
• Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
• Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
• Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

• Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
• Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
• Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
• Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

• Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
• Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
• Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
• Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
• Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
• Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

• Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
• Tilanne tulee käsitellä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
• Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

6.15 Tapaturmien ennaltaehkäisy

Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esihenkilölle.

1. Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana.
2. Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana.
3. Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
4. Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
5. Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle.
6. Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
7. Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
8. Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
9. Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.

6.16 Defibrillaattorin (DEFIn) käyttö

Jokaiselle SAMKin kampukselle on sijoitettu neuvova puoliautomaattinen defibrillaattori (1-2 kpl) hätätapauksia varten.

Laitteella annetaan (elottomalle) sydänpysähdyspotilaalle lyhytaikaisia sähköimpulsseja, jotka ohjautuvat sydänlihakseen elektrodien kautta. Laite tunnistaa automaattisesti ne sydämen rytmihäiriötilat, joiden hoitoon tulee antaa defibrillaatioisku. Äkillinen sydänpysähdys on siis käyttöaihe defibrilloinnille.

SYDÄNPYSÄHDYS

Jos potilas ei ole herätettävissä eikä hengitä, SOITA HÄTÄNUMEROON 112. Aloita välittömästi paineluelvytys ja pyydä muita tuomaan defibrillaattori.

1. Kytke virta defibrillaattoriin.
2. Avaa harmaa elektrodirasia.
3. Kiinnitä elektrodit potilaan rintakehälle.
4. Potilaaseen EI SAA KOSKEA sydämen rytmin analysoinnin aikana!
5. Paina oranssia iskuapainiketta, jos kone kehottaa. Pysy IRTI POTILAASTA.
6. Jatka paineluelvytystä välittömästi iskun antamisen jälkeen. Seuraa jatkossa koneen antamia ohjeita. (Lähde: www.tammed.fi)

Defibrillaattorin käyttöohje A4

Paineluelvytys ja Defibrillointi -video

7 Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:

Sijainti	Suojaluokka	Pinta-ala	Suojapaikkoja	Varusteiden sijainti
Kellarikerros	S1	91,5 m2	122	Väestönsuojassa

Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Väestönsuoja

8 Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit

- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

9 Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

• Liiketilan haltijan velvollisuudet
• Alkusammuttimien käyttöohjeet
• Auton lämmitysjohdot
• Avainturvallisuus

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

• 1. kerros
• 2. kerros
• 3. kerros
• Asemapiirros
• Väestönsuojat
• o. kerros

Liite A Liiketilan haltijan velvollisuudet

Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.

Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että

• tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
• rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
• pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

• sammutusvälineet
• palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
• poistumisreittien opasteet ja valaistus.

Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.

Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan

• ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
• varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
• varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
• ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Liite B Alkusammuttimien käyttöohjeet

B.1 Sammuttimet

• Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
• Vedä varmistinsokka irti.
• Lähesty paloa tuulen suunnasta.
• Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
• Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
• Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
• Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
• Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
• Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
• Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
• Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

B.2 Pikapaloposti

• Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
• Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
• Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
• Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
• Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Liite C Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Liite D Avainturvallisuus

Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.

Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.