1 Kohteen perustiedot

Tämä suunnitelma on tehty Suojantie 2 kiinteistölle. Samkilla ja Winnovalla on omat pelastussuunnitelmat.

Rakennuksia on kohteessa käytännössä 5:

• AD – Samkin ja Winnovan opetustilat
• B – Winnovan hallinto- ja opetustilat
• C – Winnovan opetustilat
• E - Opiskelijaravintola
• FG - Asuntola

1.1 Perustiedot

Kiinteistön nimi	Suojantie 2
Kiinteistön kutsumanimi	Merimäki
Kiinteistön osoite	Satakunnan ammattikorkeakoulu28130 PORI
Rakennusten määrä	5
Asuinhuoneistojen määrä	51

AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat)
Rakentamisvuosi	2015
Kerrokset	5

B-rakennus (Winnova hallinto ja opetus)
Kerrokset	3

C-rakennus (Winnova opetustilat)
Kerrokset	2

E-rakennus (ravintola)
Kerrokset	2

FG-rakennus (asuntola)
Kerrokset	5
Käyttötarkoitus	Asuntola

1.2 Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Satakunta. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti	F-rakennuksen takasisäänkäynnin yhteydessä
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	B-rakennuksen pääsisäänkäynnillä
Paloilmoittimen keskuksen sijainti	C-rakennuksen päätyportaikon sisäänkäynnillä
Kiinteistönhoito	Oppilaitoskiinteistöt Oy, Rauman kaupunki Tilapalvelut puh. 050 5293030 päivystys 050 5649702
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Securitas puh. 020 4912600 päivystys puh. 020 4912600  http://www.securitas.fi
Kokoontumispaikka	Asuntolan ja A-rakennuksen välinen piha-alue
Varakokoontumispaikka	Osoitetaan tarvittaessa
Väestönsuojien määrä	2
Väestönsuojan sijainti VSS1	B-rakennuksen kellarikerros
Väestönsuojan sijainti VSS2	FG-rakennuksen kellarikerros
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	A-rakennuksen kellarikerros MA004-tila.C-rakennuksen kellarikerros, C001 tila. E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 019.
Lämmönjakohuone	A-rakennuksen kellarikerros MA004-tila. C-rakennuksen kellarikerros, C001 tila. E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 019.
Sähköpääkeskus	B-rakennuksen kellarikerros, B001 tila. E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 020.
Ilmanvaihtokone	Rakennuksittain
Ilmanvaihdon hätä-seis	AD-rakennus: A1 sisäänkäynnin aula, B-rakennus, pääsisäänkäynnin yhteydessä, C-rakennus: päätyportaikon sisäänkäynti, FG-rakennus: takasisäänkäynnin yhteydessä ja E-rakennus: pääsisäänkäynnin yhteydessä

Sähköpääkeskus

Lämmönjakohuone

Veden pääsulku

Kiinteistön asuinhuoneistot
Sijainti	Asuinhuoneistojen määrä
FG-rakennus (asuntola), Auntola	51

2 Organisaatio

Kiinteistöpäällikkö	Lauri Sillanpää puh. 050 5293030  lauri.sillanpaa@rauma.fi
Isännöitsijä	Mika Osmonen puh. 050 3010265  mika.osmonen@rauma.fi

2.1 Kiinteistön turvallisuushenkilöt

TurvallisuusvastaavaOpiskelija-asuntola	Mika Osmonen puh. 050 3010265  mika.osmonen@rauma.fi
TurvallisuusvastaavaSAMKin tilat	Tero Hämäläinen Satakunnan ammattikorkeakoulu Samk puh. 044 7103210  tero.hamalainen@samk.fi
TurvallisuusvastaavaWinnovan tilat	Juha-Pekka Koivusalo Länsirannikon Koulutus Oy Winnova puh. 044 4557662  juha-pekka.koivusalo@winnova.fi

2.2 Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysnumero
Huoltoyhtiö	Oppilaitoskiinteistöt Oy, Rauman kaupunki Tilapalvelut	050 5293030	050 5649702
Hissihuolto	Kone Hissit Oy		0800 15063
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Securitas	020 4912600	020 4912600

2.3 Muut tärkeät numerot

Toimija	Puhelinnumero	Päivystysajat
Hätänumero	112	24 h
Myrkytystietokeskus	0800 147 111	24 h

3 Vaaratilanteet

Riski, vaara- tai ongelmatilanne:	Vaikutus:
1) Tulipalo	Merkittävä – erittäin merkittävä. Toiminta keskeytyy, isommassa tapauksessa pidemmäksikin aikaa.Tulipalon vahingoittamien tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi. Koulurakennuksessa olevien henkilöiden evakuointi
2) Ulkopuoliset uhkatilanteet- lähialueella tapahtuva tulipalo- kaasuonnettomuus- muut vaaralliset aineet	Vähäinen-merkittävä riippuen tapahtuman etäisyydestä. Viranomaisten ohjeiden noudattaminenIlmanvaihdon pysäytys
3) Äkilliset tapaturmat ja sairastumiset	Vähäinen - merkittävä, yleensä selvitään lievällä henkilövahingolla. Ensihoito ja ohjaus ammattiapuun. Tilanteen jälkikäsittely tapauskohtaisesti
4) Muut turvallisuutta vaarantavat uhkatilanteet	Vähäinen - merkittävä riippuen tilanteesta. Henkilöiden evakuointi. Sisälle suojautuminen
5) Varkaudet, murrot ja ilkivaltaiset uhkaukset	Vähäinen - merkittävä. Varkauksissa vähäinen omaisuusvahinko. Esim. pommiuhkauksen sattuessa toiminta keskeytyy. Henkilöturvallisuuden turvaaminen
6) Liikenneonnettomuus	Vähäinen– erittäin merkittävä. Henkilövahingoista riippuen voi vaatia mittavaakin jälkipuintia
7) Vesivahinko	Vähäinen– merkittävä. Omaisuusvahingot vahinkotilassa. Tarvittaessa vahinkojen torjunta, ja korjaustyöt. Laajan vahingon sattuessa tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
8) Sähkökatko	Vähäinen– merkittävä. Tilanteen pitkittyessä toiminnan keskeyttäminen. Sähkökatko voi rikkoa laitteita / keskeyttää työskentelyn hetkellisesti

4 Turvallisuusjärjestelyt

4.1 Sammutuskalusto

Sijainti	Sammutuskalusto
Kerroksittain käytävien varrella	Käsisammutin
Kerroksittain käytävien varrella	Pikapaloposti

Käsisammutin ja käsisammutin sekä pikapaloposti

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

• vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
• vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

4.2 Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto #1
Savunpoistoluukkujen sijainti	E-rakennus
Kuvaus	Etälaukaistavat savunpoistoluukut
Savunpoiston laukaisu	E-rakennus: pääsisäänkäynnin yhteydessä

Savunpoistolaitteisto #2
Savunpoistoluukkujen sijainti	C-rakennus
Kuvaus	Ryhmät: 1. päädyn porraskäytävä, 2. hissi, 3. keskiporraskäytävä, 4. kattoikkunat, 5. opetussalit ja 6. opetussalit
Keskuksen sijainti	C-rakennuksen päätyportaikon sisäänkäynnillä
Savunpoiston laukaisu	C-rakennuksen päätyportaikon sisäänkäynnillä

Savunpoistokaavio (C-rakennus)

Savunpoiston käsilaukaisu

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus	Akkuvarmennetut ja valaistut poistumisreittiopasteet
Keskuksen sijainti	Teknissä tiloissa
Kattavuus	Poistumisreitit ja poistumiseen käytettävät ovet

Poistumisreitit on merkitty valaistuilla poistumisreittiopasteilla

Kaasusammutusjärjestelmä

Kaasusammutusjärjestelmää käytetään yksittäisten tilojen suojaamiseen tulipalolta. Sammutusaineen toiminta perustuu joko hapen syrjäyttämiseen tai lämmön absorboimiseen tilasta. Laitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, sekä aina järjestelmän lauettua.

Järjestelmän lauettua tiloista tulee poistua ja tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.

Kaasusammutusjärjestelmä
Sijainti	A-rakennus, 4. kerros MA408-tila
Tyyppi	Argon

Kaasusammutusjärjestelmä

Kaasusammutusjärjestelmän laukaisu

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: AD-rakennus: A1 sisäänkäynnin aula, B-rakennus, pääsisäänkäynnin yhteydessä, C-rakennus: päätyportaikon sisäänkäynti, FG-rakennus: takasisäänkäynnin yhteydessä ja E-rakennus: pääsisäänkäynnin yhteydessä

IV-hätäseis

4.3 Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille, henkilökunta järjestää opastuksen auttajia vastaan.

Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:

Tarvike	Sijainti
Defibrillaattori	A-rakennus, auditorion aula
Ensiapukaappi	C-rakennus, työsaleissa
Silmien huuhteluväline	C-rakennus, työsaleissa
Hätäsuihku	A-rakennus, MA125 vesilaboratorio
Hätäsuihku	Uima-altaan tekninen tila, MDk 005 ja MDk006 tilat
Defibrillaattori	B-rakennuksen 1. kerroksen aula
Defibrillaattori	B-rakennuksen 2. kerroksen aula

Defibrillaattori

EA-kaappi ja silmähuuhde

Hätäsuihku

4.4 Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti	FG-rakennus
Keskuksen sijainti	F-rakennuksen takasisäänkäynnin yhteydessä
Kattavuus	Rakennuksen sisätilat

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti	A-, B- ja D-rakennukset.
Keskuksen sijainti	B-rakennuksen pääsisäänkäynnillä
Kattavuus	Rakennusten sisätilat

Paloilmoitinkeskus

Paloilmoitinpainike

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Sijainti	C-rakennus
Keskuksen sijainti	C-rakennuksen päätyportaikon sisäänkäynnillä
Kattavuus	Rakennuksen sisätilat

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

• Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
• Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
• Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

• Yhteys hätäkeskukseen
• Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat)	Pinta-alaosastointi	Palo-osastoitu on muun muassa rakennuksen uloskäytävät (porrashuone). Osastoivat rakenteet EI60. Palo-osastojen väliset ovet yleensä EI30.
B-rakennus (Winnova hallinto ja opetus)	Käyttötapaosastointi	Palo-osastoitu on muun muassa porrashuoneet sekä kuilut (IV- ja hissi). Osastoivat rakenteet ovat EI60.
C-rakennus (Winnova opetustilat)	Käyttötapaosastointi	Palo-osastoitu on muun muassa porrashuoneet sekä sosiaalitilat Osastoivat rakenteet ovat EI60.
E-rakennus (ravintola)	Käyttötapaosastointi	Viereisen rakennuksen vastainen seinä on osastoitu EI60. Jätekatoksen vastainen seinä on osastoitu EI30. 2. kerroksen IV-konehuone on osastoitu EI60.

ATEX-tilat

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:

ATEX-tila 1
Tila	Kaasukeskus C102 ja C105
Sijainti	C-rakennus (Winnova opetustilat) - C-rakennuksen pääty
Säilytettävät aineet	Happi ja asetyleeni.

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Kemikaalivarasto
Sijainti	AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat) - Uima-altaan tekninen tila
Varastoitavat aineet	Rikkihappo 37% ja natriumhypokloriitti 10%

Tila Kemikaalikaappi
Sijainti	AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat) - MA125 vesilaboratorio
Varastoitavat aineet	Laboratioriossa käytettäviä kemikaaleja

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus	Poistumisjärjestelyt
AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat)	Poistuminen portaita pitkin maantasokerrokseen ja edelleen ulos rakennuksesta.
B-rakennus (Winnova hallinto ja opetus)	Uloskäytävinä toimivat rakennuksen palo-osastoidut porrashuoneet.
C-rakennus (Winnova opetustilat)	Poistuminen portaita pitkin maantasolle ja sieltä edelleen ulos rakennuksesta.
E-rakennus (ravintola)	Ravintolasalista pääsee poistumaan suoraan ulos usean uloskäynnin kautta. Ravintolasta pääsee lisäksi poistumaan keittiön ja aulatilan kautta.

Kokoontumispaikka: Asuntolan ja A-rakennuksen välinen piha-alue

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Vakituisen tulityöpaikan sijainti: C-rakennus 1. työtilassa ja 2. kerroksen työsaleissa

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

5 Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori

Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

• Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
• Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
• Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

6 Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

6.1 Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Lähimmälle sisäänkäynnille

6.2 Sairauskohtaus tai tapaturma

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

• Aloita elvytys
  • 30 painallusta
  • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

• Pysähdy ja rauhoitu
• Soita 112
• Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
• Anna hätäensiapua
• Opasta ammattiauttajat paikalle

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

• Hikoilu, kalpeus, vapina.
• Ärtymys, levottomuus.
• Huimaus, sydämen tykytys.
• Näläntunne.
• Päänsärky, pahoinvointi.
• Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
• Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
• Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

• Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
• Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
• Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

• Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
• Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
• Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
• Peitä haava suojasidoksella.
• Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
• Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
• Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

• Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
• Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
• Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
• Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
• Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

• Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
• Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
• Hengitys on tihentynyt.
• Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
• Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

• Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
• Soita hätänumeroon 112.
• Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
• Rauhoita.
• Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
• Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
• Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

• Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
• Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

• Tee hätäilmoitus numeroon 112.
• Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
• Varmista esteetön hengitys.
• Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
• Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
• Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
• Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhrissa selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

• Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
• Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
• Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
• Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

• Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
• Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
• Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

• Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
• Rakkuloita ei saa puhkaista.
• Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

• tulehtunut
• kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
• tai 3. asteen palovamma
• sähköpalovamma
• kasvojen tai käsien syvä palovamma
• hengitysteissä
• lapsella
• vanhuksella
• jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

6.3 Tulipalo

Pelasta ja varoita

- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.

- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.

- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.

- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).

- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.

- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Lähimmälle sisäänkäynnille

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Asuntolan ja A-rakennuksen välinen piha-alue

Varakokoontumispaikka: Osoitetaan tarvittaessa

6.4 Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.
(huom. kts  6.15 Toimintaohje opettajalle evakuointitilanteissa - Suojantie 2 - SAMK (pelsu.fi))

• Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.  (Muista kuitata SECAPP)
• Varmista, että tieto hälytyksestä on tavoittanut muut kampuksella olijat (opiskelijat, muu henkilökunta ja vieraat).
• Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille. (Muista kuitata SECAPP toistamiseen)
• Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.

Kokoontumispaikka: Asuntolan ja A-rakennuksen välinen piha-alue

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Turvallisuushenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon oppilaille.

Henkilökunnan toiminta

• ohjaa oppilaat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle.
• avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.
• SAMK henkilökunnan kriisiviestintäjärjestelmä SECAPP toimii ensisijaisena viestintä välineenä henkilökunnan sisäisessä viestinnässä poikkeustilanteissa. Seuraa SECAPP viestintää.

Aluevalvojat

• tarkastavat oman alueensa tilat ja sulkevat niiden tilojen ovet, jotka on todettu tyhjiksi
• varmistavat uloskäynnit ja estävät pääsyn hälytyskohteeseen
• opastavat oppilaita ja vieraita lähimmälle poistumistielle ja kohti kokoontumispaikkaa

Vahtimestarit

• opastaa oppilaita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
• avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi

6.5 Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka:  Asuntolan ja A-rakennuksen välinen piha-alue

Kokoontumispaikka

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka:  Osoitetaan tarvittaessa

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

6.6 Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.

- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

6.7 Vesivahinko

Toimintaohjeet

- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.

- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.

- Ilmoita asiasta välittömästi:

- huoltomiehelle: Oppilaitoskiinteistöt Oy, Rauman kaupunki Tilapalvelut, puh. 050 5293030, päivystys 050 5649702

- isännöitsijälle: Mika Osmonen, puh. 050 3010265

- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.

- Veden pääsulku: A-rakennuksen kellarikerros MA004-tila. C-rakennuksen kellarikerros, C001 tila. E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 019.

-Lämmönjakohuone: A-rakennuksen kellarikerros MA004-tila. C-rakennuksen kellarikerros, C001 tila. E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 019.

- Sähköpääkeskus: B-rakennuksen kellarikerros, B001 tila. E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 020.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

-Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

6.8 Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Toiminta ampuma-asetilanteessa

• Poistu vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.

Jos poistuminen ei ole turvallista:

• Mene luokkaan tai vastaavaan
• Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
• Kasaa oven eteen kalusteita
• Sammuta valot
• Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
• Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
• Vältä muuten puhelimen käyttöä
• Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
• Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
• Toimi lisäohjeiden mukaisesti

6.9 Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

• Mitä
• Missä
• Milloin
• Miten
• Kuka

• Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
• Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
• Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
• Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

• Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
• Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
• Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

6.10 Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.

-  Avaa radio ja odota ohjeita.

-  Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.

- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:

o              pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja

o              paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi

- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:

o              kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen

o              pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

-Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.

- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.

- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.

- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
• Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

6.11 Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 050 5293030).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

• Matkapuhelimella - (Kone Hissit Oy, 0800 15063)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

6.12 Aurinkovoimalan ohje

Aurinkovoimala voidaan hätätilanteessa pysäyttää kahdella eri tavalla:

Tapa A: Erottaminen invertterin turvakytkimeltä: Aurinkovoimala voidaan erottaa sähköverkosta kääntämällä invertterin turvakytkin OFF-asentoon.

HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä paneeleista aurinkosähköjärjestelmän keskukselle tulevat kaapelit jäävät jännitteisiksi!

Tapa B: Erottaminen sähköpääkeskukselta: Aurinkovoimala voidaan erottaa rakennuksen verkosta kääntämällä sähköpääkeskuksella oleva kytkinvaroke OFF-asentoon.

HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä kiinteistön sisäiset kaapeloinnit jäävät jännitteisiksi, mutta eivät syötä enää kiinteistön pääkeskusta.

6.13 Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

• Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
• Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
• Opetustilojen ovet lukitaan.
• Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
• Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

• Lukitaan opetustilan ovet.
• Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
• Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
• Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
• Tilan oven eteen kasataan esteitä.
• Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

• Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
• Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
• Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
• Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
• Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

• Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
• Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
• Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
• Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

• Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
• Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
• Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
• Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
• Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
• Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

• Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
• Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
• Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

6.14 Tapaturmien ennaltaehkäisy

Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esimiehelle.

1. Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana.
2. Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana.
3. Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana.
4. Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
5. Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
6. Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle.
7. Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
8. Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
9. Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
10. Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.

6.15 Toimintaohje opettajalle evakuointitilanteissa

Opettajan ollessa paikalla, opettaja johtaa luokan poistumista. Muulloin joku opiskelijoista johtaa poistumista.

• Huom! Opettaja on vastuussa opetuksen käytännön järjestelyistä, hänelle määrätystä opetusryhmästä ja tehtävistä sekä omasta toiminnastaan. Opettajan vastuuta ei voi siirtää, vaikka tehtäviä voisikin. Lähde: Työturvallisuus ja -suojelu - SAMK Into

Saadessaan tiedon tai havaitessaan vaaran, opettaja aloittaa välittömästi opiskelijoiden evakuoimisen ulos rakennuksesta. Opettajan tulee myös huomioida muiden varoittaminen (erityisesti huomoiden viereiset luokat).

Opettajan tulee tehdä arvio poistumisessa käytettävästä reitistä. Ensisijaisesti käytetään ennalta suunniteltuja, poistumistieopasteeseen merkittyjä reittejä mutta esimerkiksi savuisen tai muuten vaarallisen tilan läpi ei tule poistua.

Opettaja poistuu luokasta viimeisenä ja tarkistettuaan tilan tyhjäksi, merkitsee sen oven vierestä löytyvällä "Tila tyhjä"-lapulla.

Opiskelijat poistuvat rakennuksesta opettajan johdolla rauhallisesti ja hallitusti poistumiskarttaan merkittyä poistumisreittiä pitkin.

Opiskelijat kokoontuvat rakennuksen ulkopuolelle ennalta sovituille kokoontumispaikoille. Opettajan tehtävänä on varmistaa, että kaikki opiskelijat ovat päässeet ulos.

Kokoontumispaikalle tullessaan opettaja ilmoittaa Secapp hälytysviestin keskustelussa ryhmänsä olevan kokonaisuudessaan paikalla ja luokan numeron, josta he ovat poistuneet.

Pysy kokoontumispaikalla, kunnes on selvitetty, ovatko kaikki päässeet ulos. Seuraa palopäällikön ja turvallisuusjohdon ohjeita ja poistu kokoontumispaikalta vasta, kun olet saanut luvan.

Opettajan muistilista:

1. Arvio käytettävästä poistumisreitistä (savusta poispäin)
2. Ohjaa poistumista
3. Poistu itse viimeisenä
4. Varoita (viereiset luokat)
5. Varmista että 112 on hälytetty, tarvittaessa hälytä
6. (Alkusammuta)
7. Ilmoita mistä tilasta tullut ja onko tila tyhjä
8. Siirtyminen sisätiloihin (rehtorin, turvallisuuspäällikön tai viranomaisen luvalla)

6.16 Defibrillaattorin (DEFIn) käyttö

Kampuksille on sijoitettu neuvova puoliautomaattinen defibrillaattori hätätapauksia varten.

Laitteella annetaan (elottomalle) sydänpysähdyspotilaalle lyhytaikaisia sähköimpulsseja, jotka ohjautuvat sydänlihakseen elektrodien kautta. Laite tunnistaa automaattisesti ne sydämen rytmihäiriötilat, joiden hoitoon tulee antaa defibrillaatioisku. Äkillinen sydänpysähdys on siis käyttöaihe defibrilloinnille.

Sydänpysähdys

Jos potilas ei ole herätettävissä eikä hengitä, SOITA HÄTÄNUMEROON 112. Aloita välittömästi paineluelvytys ja pyydä muita tuomaan defibrillaattori.

1. Kytke virta defibrillaattoriin.
2. Avaa harmaa elektrodirasia.
3. Kiinnitä elektrodit potilaan rintakehälle.
4. Potilaaseen EI SAA KOSKEA sydämen rytmin analysoinnin aikana!
5. Paina oranssia iskuapainiketta, jos kone kehottaa. Pysy IRTI POTILAASTA.
6. Jatka paineluelvytystä välittömästi iskun antamisen jälkeen. Seuraa jatkossa koneen antamia ohjeita. (Lähde: www.tammed.fi)

Raumalla Defibrillaattorit sijaitsee: Kanalin ja Merimäen 1.krs aulassa.

Rauma, Merimäki (1. krs) Ala-aulassa, auditorion läheisyydessä.

7 Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:

Sijainti	Suojaluokka	Varusteiden sijainti
B-rakennuksen kellarikerros	B/C	Väestönsuoja
FG-rakennuksen kellarikerros	B/C	Väestönsuoja

Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa B/C. Suojaluokan B/C väestönsuoja on rakennettu vuosien 1963–1972 välillä. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu hiekka- ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Väestönsuoja

Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto