Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Kohteen perustiedot
Tämä suunnitelma on tehty Suojantie 2 kiinteistölle. Samkilla ja Winnovalla on omat pelastussuunnitelmat.
Rakennuksia on kohteessa käytännössä 5:
- AD – Samkin ja Winnovan opetustilat
- B – Winnovan hallinto- ja opetustilat
- C – Winnovan opetustilat
- E - Opiskelijaravintola
- FG - Asuntola
Perustiedot
Kiinteistön nimi | Suojantie 2 |
---|---|
Kiinteistön kutsumanimi | Merimäki |
Kiinteistön osoite |
Satakunnan ammattikorkeakoulu 28130 PORI |
Rakennusten määrä | 5 |
Asuinhuoneistojen määrä | 51 |
Rakentamisvuosi | 2015 |
---|---|
Kerrokset | 5 |
Kerrokset | 3 |
---|
Kerrokset | 2 |
---|
Kerrokset | 2 |
---|
Kerrokset | 5 |
---|---|
Käyttötarkoitus | Asuntola |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Satakunta. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.
Paloilmoittimen keskuksen sijainti | F-rakennuksen takasisäänkäynnin yhteydessä |
---|---|
Paloilmoittimen keskuksen sijainti | B-rakennuksen pääsisäänkäynnillä |
Paloilmoittimen keskuksen sijainti | C-rakennuksen päätyportaikon sisäänkäynnillä |
Kiinteistönhoito | Oppilaitoskiinteistöt Oy, Rauman kaupunki Tilapalvelut puh. 0505293030 päivystys 0505649702 |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot |
Securitas
puh. 0204912000 päivystys puh. 0204912600 http://www.securitas.fi |
Kokoontumispaikka | Asuntolan ja A-rakennuksen välinen piha-alue |
Varakokoontumispaikka | Osoitetaan tarvittaessa |
Väestönsuojien määrä | 2 |
Väestönsuojan sijainti VSS1 | B-rakennuksen kellarikerros |
Väestönsuojan sijainti VSS2 | FG-rakennuksen kellarikerros |
Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
Veden pääsulku | A-rakennuksen kellarikerros MA004-tila.
C-rakennuksen kellarikerros, C001 tila. E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 019. |
Lämmönjakohuone | A-rakennuksen kellarikerros MA004-tila.
C-rakennuksen kellarikerros, C001 tila. E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 019. |
Sähköpääkeskus | B-rakennuksen kellarikerros, B001 tila.
E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone. F-rakennuksen kellarikerros, tila 020. |
Ilmanvaihtokone |
Rakennuksittain
|
Ilmanvaihdon hätä-seis |
AD-rakennus: A1 sisäänkäynnin aula, B-rakennus, pääsisäänkäynnin yhteydessä, C-rakennus: päätyportaikon sisäänkäynti, FG-rakennus: takasisäänkäynnin yhteydessä ja E-rakennus: pääsisäänkäynnin yhteydessä |
Sijainti | Asuinhuoneistojen määrä |
---|---|
FG-rakennus (asuntola), Auntola | 51 |
Organisaatio
Kiinteistöpäällikkö |
Lauri Sillanpää puh. 0505293030 lauri.sillanpaa@rauma.fi |
---|---|
Isännöitsijä |
Mika Osmonen puh. 0503010265 mika.osmonen@rauma.fi |
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
Turvallisuusvastaava
Opiskelija-asuntola |
Mika Osmonen puh. 0503010265 mika.osmonen@rauma.fi |
---|---|
Turvallisuusvastaava
SAMKin tilat |
Tero Hämäläinen Satakunnan ammattikorkeakoulu Samk puh. 0447103210 tero.hamalainen@samk.fi |
Turvallisuusvastaava
Winnovan tilat |
Juha-Pekka Koivusalo Länsirannikon Koulutus Oy Winnova puh. 0444557662 juha-pekka.koivusalo@winnova.fi |
Kiinteistön tärkeät numerot
Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
---|---|---|---|
Huoltoyhtiö | Oppilaitoskiinteistöt Oy, Rauman kaupunki Tilapalvelut | 0505293030 | 0505649702 |
Hissihuolto | Kone Hissit Oy | 080015063 | |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot | Securitas | 0204912000 | 0204912600 |
Muut tärkeät numerot
Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
---|---|---|
Hätänumero | 112 | 24 h |
Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Vaaratilanteet
Riski, vaara- tai ongelmatilanne: | Vaikutus: |
---|---|
1) Tulipalo | Merkittävä – erittäin merkittävä.
Toiminta keskeytyy, isommassa tapauksessa pidemmäksikin aikaa. Tulipalon vahingoittamien tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi Koulurakennuksessa olevien henkilöiden evakuointi |
2) Ulkopuoliset uhkatilanteet
- lähialueella tapahtuva tulipalo - kaasuonnettomuus - muut vaaralliset aineet |
Vähäinen-merkittävä riippuen tapahtuman etäisyydestä
Viranomaisten ohjeiden noudattaminen Ilmanvaihdon pysäytys |
3) Äkilliset tapaturmat ja sairastumiset | Vähäinen - merkittävä, yleensä selvitään lievällä henkilövahingolla
Ensihoito ja ohjaus ammattiapuun Tilanteen jälkikäsittely tapauskohtaisesti |
4) Muut turvallisuutta vaarantavat uhkatilanteet | Vähäinen - merkittävä riippuen tilanteesta
Henkilöiden evakuointi Sisälle suojautuminen |
5) Varkaudet, murrot ja ilkivaltaiset uhkaukset | Vähäinen - merkittävä
Varkauksissa vähäinen omaisuusvahinko Esim. pommiuhkauksen sattuessa toiminta keskeytyy Henkilöturvallisuuden turvaaminen |
6) Liikenneonnettomuus | Vähäinen– erittäin merkittävä
Henkilövahingoista riippuen voi vaatia mittavaakin jälkipuintia |
7) Vesivahinko | Vähäinen– merkittävä
Omaisuusvahingot vahinkotilassa Tarvittaessa vahinkojen torjunta, ja korjaustyöt Laajan vahingon sattuessa tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi |
8) Sähkökatko | Vähäinen– merkittävä.
Tilanteen pitkittyessä toiminnan keskeyttäminen Sähkökatko voi rikkoa laitteita / keskeyttää työskentelyn hetkellisesti |
Turvallisuusjärjestelyt
Sammutuskalusto
Sijainti | Sammutuskalusto |
---|---|
Kerroksittain käytävien varrella | Käsisammutin |
Kerroksittain käytävien varrella | Pikapaloposti |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
Savunpoistoluukkujen sijainti | E-rakennus |
---|---|
Kuvaus | Etälaukaistavat savunpoistoluukut |
Savunpoiston laukaisu | E-rakennus: pääsisäänkäynnin yhteydessä |
Savunpoistoluukkujen sijainti | C-rakennus |
---|---|
Kuvaus | Ryhmät: 1. päädyn porraskäytävä, 2. hissi, 3. keskiporraskäytävä, 4. kattoikkunat, 5. opetussalit ja 6. opetussalit |
Keskuksen sijainti | C-rakennuksen päätyportaikon sisäänkäynnillä |
Savunpoiston laukaisu | C-rakennuksen päätyportaikon sisäänkäynnillä |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
Kuvaus | Akkuvarmennetut ja valaistut poistumisreittiopasteet |
---|---|
Keskuksen sijainti | Teknissä tiloissa |
Kattavuus | Poistumisreitit ja poistumiseen käytettävät ovet |
Kaasusammutusjärjestelmä
Kaasusammutusjärjestelmää käytetään yksittäisten tilojen suojaamiseen tulipalolta. Sammutusaineen toiminta perustuu joko hapen syrjäyttämiseen tai lämmön absorboimiseen tilasta. Laitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, sekä aina järjestelmän lauettua.
Järjestelmän lauettua tiloista tulee poistua ja tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.
Sijainti | A-rakennus, 4. kerros MA408-tila |
---|---|
Tyyppi | Argon |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: AD-rakennus: A1 sisäänkäynnin aula, B-rakennus, pääsisäänkäynnin yhteydessä, C-rakennus: päätyportaikon sisäänkäynti, FG-rakennus: takasisäänkäynnin yhteydessä ja E-rakennus: pääsisäänkäynnin yhteydessä
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille, henkilökunta järjestää opastuksen auttajia vastaan.
Tarvike | Sijainti |
---|---|
Defibrillaattori | A-rakennus, auditorion aula |
Ensiapukaappi | C-rakennus, työsaleissa |
Silmien huuhteluväline | C-rakennus, työsaleissa |
Hätäsuihku | A-rakennus, MA125 vesilaboratorio |
Hätäsuihku | Uima-altaan tekninen tila, MDk 005 ja MDk006 tilat |
Defibrillaattori | B-rakennuksen 1. kerroksen aula |
Defibrillaattori | B-rakennuksen 2. kerroksen aula |
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
Sijainti | FG-rakennus |
---|---|
Keskuksen sijainti | F-rakennuksen takasisäänkäynnin yhteydessä |
Kattavuus | Rakennuksen sisätilat |
Sijainti | A-, B- ja D-rakennukset. |
---|---|
Keskuksen sijainti | B-rakennuksen pääsisäänkäynnillä |
Kattavuus | Rakennusten sisätilat |
Sijainti | C-rakennus |
---|---|
Keskuksen sijainti | C-rakennuksen päätyportaikon sisäänkäynnillä |
Kattavuus | Rakennuksen sisätilat |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
---|---|---|
AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat) | Pinta-alaosastointi | Palo-osastoitu on muun muassa rakennuksen uloskäytävät (porrashuone). Osastoivat rakenteet EI60. Palo-osastojen väliset ovet yleensä EI30. |
B-rakennus (Winnova hallinto ja opetus) | Käyttötapaosastointi | Palo-osastoitu on muun muassa porrashuoneet sekä kuilut (IV- ja hissi). Osastoivat rakenteet ovat EI60. |
C-rakennus (Winnova opetustilat) | Käyttötapaosastointi | Palo-osastoitu on muun muassa porrashuoneet sekä sosiaalitilat Osastoivat rakenteet ovat EI60. |
E-rakennus (ravintola) | Käyttötapaosastointi | Viereisen rakennuksen vastainen seinä on osastoitu EI60. Jätekatoksen vastainen seinä on osastoitu EI30. 2. kerroksen IV-konehuone on osastoitu EI60. |
ATEX-tilat
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:
Tila | Kaasukeskus C102 ja C105 |
---|---|
Sijainti | C-rakennus (Winnova opetustilat) - C-rakennuksen pääty |
Säilytettävät aineet | Happi ja asetyleeni. |
Vaaralliset aineet
Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:
Sijainti | AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat) - Uima-altaan tekninen tila |
---|---|
Varastoitavat aineet | Rikkihappo 37% ja natriumhypokloriitti 10% |
Sijainti | AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat) - MA125 vesilaboratorio |
---|---|
Varastoitavat aineet | Laboratioriossa käytettäviä kemikaaleja |
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
---|---|
AD-rakennus (Samk ja Winnova opetustilat) | Poistuminen portaita pitkin maantasokerrokseen ja edelleen ulos rakennuksesta. |
B-rakennus (Winnova hallinto ja opetus) | Uloskäytävinä toimivat rakennuksen palo-osastoidut porrashuoneet. |
C-rakennus (Winnova opetustilat) | Poistuminen portaita pitkin maantasolle ja sieltä edelleen ulos rakennuksesta. |
E-rakennus (ravintola) | Ravintolasalista pääsee poistumaan suoraan ulos usean uloskäynnin kautta. Ravintolasta pääsee lisäksi poistumaan keittiön ja aulatilan kautta. |
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Vakituisen tulityöpaikan sijainti: C-rakennus 1. työtilassa ja 2. kerroksen työsaleissa
Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.
Tiedottaminen ja perehdyttäminen
Koko henkilöstön perehdyttäminen
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."
Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.
Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori
Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.
Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.
Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.
Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:
Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.
Turvallisuuskoulutus
- Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
- Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
- Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Lähimmälle sisäänkäynnille
Sairauskohtaus tai tapaturma
Hätäensiapu
Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.
- Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
- Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
- Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
- Aloita painanta- ja puhalluselvytys.
Puhalluselvytys-ohjeet:
- Aloita elvytys
- 30 painallusta
- 2 puhallusta
Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.
5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.
Toimi näin hätätilanteessa:
- Pysähdy ja rauhoitu
- Soita 112
- Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
- Anna hätäensiapua
- Opasta ammattiauttajat paikalle
Diabeetikon heikotus
Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.
Tunnista oireet:
- Hikoilu, kalpeus, vapina.
- Ärtymys, levottomuus.
- Huimaus, sydämen tykytys.
- Näläntunne.
- Päänsärky, pahoinvointi.
- Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
- Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
- Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.
Diabeettisen sokin ensiapu
- Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
- Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
- Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.
Haavat
Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.
- Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
- Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
- Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
- Peitä haava suojasidoksella.
- Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
- Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
- Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.
Verenvuoto
Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.
Näin tyrehdytät verenvuodon:
- Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
- Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
- Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
- Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
- Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.
Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.
Sokki
Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.
Tunnista sokin oireet:
- Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
- Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
- Hengitys on tihentynyt.
- Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
- Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.
Sokkipotilaan ensiapu:
- Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
- Soita hätänumeroon 112.
- Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
- Rauhoita.
- Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
- Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
- Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.
Kouristelu
Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.
Tunnista oireet:
- Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
- Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.
Kouristuskohtauksen ensiapu:
- Tee hätäilmoitus numeroon 112.
- Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
- Varmista esteetön hengitys.
- Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
- Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
- Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
- Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.
Myrkytys
Yleisimmät myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.
Jos et havaitse uhrissa selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)
Lääkkeiden yliannostukset
Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.
Toimi näin
- Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
- Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
- Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
- Älä anna potilaan nauttia alkoholia.
Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen
Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.
Toimi näin
- Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
- Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
- Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)
Palovammat
Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.
Pienen palovamman ensiapu:
- Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
- Rakkuloita ei saa puhkaista.
- Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.
Milloin lääkäriin?
Jos palovamma on:
- tulehtunut
- kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
- tai 3. asteen palovamma
- sähköpalovamma
- kasvojen tai käsien syvä palovamma
- hengitysteissä
- lapsella
- vanhuksella
- jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Lähimmälle sisäänkäynnille
- Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Asuntolan ja A-rakennuksen välinen piha-alue
Varakokoontumispaikka: Osoitetaan tarvittaessa
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.
- Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
- Sulje ovet ja ikkunat.
- Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
- Opasta asiakkaita ja vieraita.
- Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
- Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
- Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.
Turvallisuuhenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon oppilaille.
Henkilökunnan toiminta
- ohjaa oppilaat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle.
- avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.
Aluevalvojat
- tarkastavat oman alueensa tilat ja sulkevat niiden tilojen ovet, jotka on todettu tyhjiksi
- varmistavat uloskäynnit ja estävät pääsyn hälytyskohteeseen
- opastavat oppilaita ja vieraita lähimmälle poistumistielle ja kohti kokoontumispaikkaa
Vahtimestarit
- opastaa oppilaita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
- avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi
Toiminta kokoontumispaikalla
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.
- Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
-
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Oppilaitoskiinteistöt Oy, Rauman kaupunki Tilapalvelut, puh. 0505293030, päivystys 0505649702
- isännöitsijälle: Mika Osmonen, puh. 0503010265
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: A-rakennuksen kellarikerros MA004-tila.
C-rakennuksen kellarikerros, C001 tila.
E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone.
F-rakennuksen kellarikerros, tila 019. - Lämmönjakohuone: A-rakennuksen kellarikerros MA004-tila.
C-rakennuksen kellarikerros, C001 tila.
E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone.
F-rakennuksen kellarikerros, tila 019. - Sähköpääkeskus: B-rakennuksen kellarikerros, B001 tila.
E-rakennuksen 2. kerros, IV-konehuone.
F-rakennuksen kellarikerros, tila 020.
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Toiminta ampuma-asetilanteessa
- Poistu vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.
Jos poistuminen ei ole turvallista:
- Mene luokkaan tai vastaavaan
- Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
- Kasaa oven eteen kalusteita
- Sammuta valot
- Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
- Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
- Vältä muuten puhelimen käyttöä
- Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
- Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
- Toimi lisäohjeiden mukaisesti
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:
Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:
- Mitä
- Missä
- Milloin
- Miten
- Kuka
- Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
- Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
- Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
- Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.
Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:
- Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
- Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
- Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.
ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.
Epäilyttävä esine tai uhkauskirje
- Älä koske esineeseen.
- Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0505293030).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (Kone Hissit Oy, 080015063)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Aurinkovoimalan ohje
Aurinkovoimala voidaan hätätilanteessa pysäyttää kahdella eri tavalla:
Tapa A: Erottaminen invertterin turvakytkimeltä: Aurinkovoimala voidaan erottaa sähköverkosta kääntämällä invertterin turvakytkin OFF-asentoon.
HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä paneeleista aurinkosähköjärjestelmän keskukselle tulevat kaapelit jäävät jännitteisiksi!
Tapa B: Erottaminen sähköpääkeskukselta: Aurinkovoimala voidaan erottaa rakennuksen verkosta kääntämällä sähköpääkeskuksella oleva kytkinvaroke OFF-asentoon.
HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä kiinteistön sisäiset kaapeloinnit jäävät jännitteisiksi, mutta eivät syötä enää kiinteistön pääkeskusta.
Sisälle suojautuminen
Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.
Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.
Ensimmäinen vaihe/aste
Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.
Toimet:
- Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
- Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
- Opetustilojen ovet lukitaan.
- Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
- Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.
Toinen vaihe/aste
Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.
Toimet:
- Lukitaan opetustilan ovet.
- Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
- Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
- Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
- Tilan oven eteen kasataan esteitä.
- Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.
Ohjeita henkilökunnalle
Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.
Osana jokapäiväistä toimintaa
- Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
- Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
- Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
- Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
- Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.
Tilanteen aikana
- Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
- Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
- Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
- Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!
Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.
- Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
- Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
- Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
- Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
- Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
- Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.
Tilanteen jälkeen
- Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
- Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
- Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.
Tapaturmien ennaltaehkäisy
Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esimiehelle.
- Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana.
- Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana.
- Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana.
- Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
- Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
- Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle.
- Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
- Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
- Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
- Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:
Sijainti | Suojaluokka | Varusteiden sijainti |
---|---|---|
B-rakennuksen kellarikerros | B/C | Väestönsuoja |
FG-rakennuksen kellarikerros | B/C | Väestönsuoja |
Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa B/C. Suojaluokan B/C väestönsuoja on rakennettu vuosien 1963–1972 välillä. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu hiekka- ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.