Valikko

Pyydämme kuittaamaan dokumentin luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata dokumentin luetuksi tämän sivun alareunasta.

Sisällys

1 Kohteen perustiedot

SAMK Porin kampus toimii KOy Porin Asema-aukio-kiinteistössä.

1.1 Perustiedot

Kiinteistön nimi Koy Porin Asema-aukio
Kiinteistön kutsumanimi Samk-kampus Pori
Kiinteistön osoite Satakunnankatu 2328130 PORI
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 3
Kiinteistön omistaja Hemsö
Rakentamisvuosi 1971 (kiinteistön uudisrakennus 2017)
Kerrokset 6
Paloluokka P1

1.2 Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Satakunta. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja Kristian RautakorpiAREpuh. 040 3006487
Paloilmoittimen keskuksen sijainti B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta
Kiinteistönhoito Are Oypuh. 020 5305700päivystys 020 5305700
Sähköntarjoaja Pori Energia
Vesiyhtiö Porin kaupunki: Porin vesipuh. 02 6212111päivystys 02 6412155http://www.pori.fi/porinvesi.html
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitaspuh. 020 4912600päivystys puh. 020 4912600http://www.securitas.fi
Kokoontumispaikka Paikoitusalue, Karjalankadun puoleinen alue, kaupan ovia vastapäätä. Merkitty vihreällä kyltillä.
Varakokoontumispaikka Osoitetaan tarvittaessa
Väestönsuojien määrä 5
Väestönsuojan sijainti VSS1 A-osa
Väestönsuojan sijainti VSS2, VSS3, VSS4, VSS5 C-osa
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Lämmönjakohuone: B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. (Laajennusosa)Lämmönjakohuone: C-osan kellarikerros. (Vanha puoli)
Lämmönjakohuone B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. (Laajennusosa)C-osan kellarikerros. (Vanha puoli)
Sähköpääkeskus A-osa, kirjastosalin kellarikerros. (Laajennusosa)C-osa, kellarikerros. (Vanha puoli)
Muuntamon sijainti A-osa, pihalla. C-osa, kellarikerros.
Ilmanvaihtokone A-osa ja B-osat 2. kerros. C-osa, 7. kerros.
Ilmanvaihdon hätä-seis Sprinklerikeskus: B-osa, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta
Varavoimajärjestely Varavoimakone

Sähköpääkeskus

Lämmönjakohuone ja veden pääsulku

Liikehuoneistot

Sijainti Nimi
- Apteekki

Toimijat

Sijainti Nimi
Satakunnankatu 23 K-supermarket Kampus

Luokkatilat

Sijainti Nimi
Satakunnankatu 23 SAMK

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 3 500 10–50 0
Opiskelijoita 3500
Viikonloppuisin 10–50 10–50 0
Kauppa avoinna MA-LA 08.00-22.00 ja SU 11.00-22.00

2 Kiinteistön yhteyshenkilöt

Kiinteistömanageri Toni Erholtz
Newsec Oy
puh. 050 4700661 
toni.erholtz@newsec.fi

2.1 Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava, avainhallinta Aleksi Setälä, vahtimestari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
puh. 044 7103056 
aleksi.setala@samk.fi
Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö SAMK Tero Hämäläinen
Satakunnan ammattikorkeakoulu
puh. 044 7103210 
tero.hamalainen@samk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5 Kristian Rautakorpi
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5 Harri Lehtonen
Väestönsuojien vastuuhenkilö Toni Erholtz
puh. 050 4700661 
toni.erholtz@newsec.fi
Koy Porin Asema-aukio sähkölaitteiston käytönjohtaja Marko Ylinen, sähkötöiden johtaja
puh. 044 7103304 marko.ylinen@samk.fi

2.2 SAMK työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö Jari Lahti
Satakunnan ammattikorkeakoulu 
jari.lahti@samk.fi
Työsuojeluvaltuutettu Kalle Toivonen
Satakunnan ammattikorkeakoulu 
kalle.toivonen@samk.fi

2.3 Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Apteekki Minna Palolampi Apteekkari Kampuksen sivuapteekki
puh. 02 6332213
minna.palolampi@apteekit.net
K-supermarket Kampus Joonas Huhtasalo Kauppias puh. 044 5237447
joonas.huhtasalo@k-supermarket.fi
SAMK Tero Hämäläinen Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö puh. 044 7103210
tero.hamalainen@samk.fi
Koy Porin Asema-aukio Toni Erholtz puh. 050 4700661 toni.erholtz@newsec.fi

2.4 Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Are Oy 020 5305700 020 5305700
Hissihuolto Schindler 020 320500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas 020 4912600 020 4912600
Huolto
Nimi Puhelinnumero Päivystysajat
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja Kristian Rautakorpi 040 3006487
Huoltopäivystys ARE 040 3006486 Työajan ulkopuolella
Ilmanvaihtokone: Huoltohenkilö Kristian Rautakorpi 040 3006487
Käsisammutin: Huoltohenkilö Kristian Rautakorpi 040 3006487
Pikapaloposti: Huoltohenkilö Kristian Rautakorpi 040 3006487
Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö Kristian Rautakorpi 040 3006487
Sprinklerijärjestelmä: Huoltohenkilö Kristian Rautakorpi 040 3006487

2.5 Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

3 Vaaratilanteet

Riski, vaara- tai ongelmatilanne: Vaikutus:
1) Tulipalo Merkittävä – erittäin merkittävä.Toiminta keskeytyy, isommassa tapauksessa pidemmäksikin aikaa.Tulipalon vahingoittamien tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksiKoulurakennuksessa olevien henkilöiden evakuointi
2) Ulkopuoliset uhkatilanteet- lähialueella tapahtuva tulipalo- kaasuonnettomuus- muut vaaralliset aineet Vähäinen-merkittävä riippuen tapahtuman etäisyydestä. Viranomaisten ohjeiden noudattaminenIlmanvaihdon pysäytys
3) Äkilliset tapaturmat ja sairastumiset Vähäinen - merkittävä, yleensä selvitään lievällä henkilövahingolla. Ensihoito ja ohjaus ammattiapuun. Tilanteen jälkikäsittely tapauskohtaisesti
4) Muut turvallisuutta vaarantavat uhkatilanteet Vähäinen - merkittävä riippuen tilanteesta. Henkilöiden evakuointi. Sisälle suojautuminen
5) Varkaudet, murrot ja ilkivaltaiset uhkaukset Vähäinen - merkittävä. Varkauksissa vähäinen omaisuusvahinko. Esim. pommiuhkauksen sattuessa toiminta keskeytyy. Henkilöturvallisuuden turvaaminen
6) Liikenneonnettomuus Vähäinen– erittäin merkittävä. Henkilövahingoista riippuen voi vaatia mittavaakin jälkipuintia
7) Vesivahinko Vähäinen– merkittävä. Omaisuusvahingot vahinkotilassa. Tarvittaessa vahinkojen torjunta, ja korjaustyöt. Laajan vahingon sattuessa tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
8) Sähkökatko Vähäinen– merkittävä.Tilanteen pitkittyessä toiminnan keskeyttäminen. Sähkökatko voi rikkoa laitteita / keskeyttää työskentelyn hetkellisesti

4 Turvallisuusjärjestelyt

4.1 Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto
Toimitiloissa Käsisammutin
Toimitiloissa Pikapaloposti

Pikapaloposti

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

4.2 Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerilaitteiston huolto

Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.

Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.

Sprinklerijärjestelmä

Sijainti Karjalankadun puolella kaarisisäänkäynnin vieressä
Kuvaus Automaattinen sammutusjärjestelmäVastuuhenkilö: ARE, Harri Lehtonen, 040 3006146
Keskuksen sijainti B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta
Kattavuus Rakennuksen tilat
Huoltohenkilö Kristian RautakorpiAREpuh. 040 3006487

Sprinklerikeskus

Sprinklerikeskus

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Kuvaus Savunpoistoluukkuja sekä -puhaltimia.
Keskuksen sijainti Sprinklerikeskus: käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta.
Savunpoiston laukaisu Sprinklerikeskus: B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. Porraskäytävien 1. kerroksen yhteydessä.
Huoltohenkilö Kristian Rautakorpi
ARE
puh. 040 3006487

Savunpoistokeskus

Savunpoiston laukaisu

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Kattavuus Poistumisreitit ja uloskäynnit on merkitty valaistuilla poistumisreittiopasteilla

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa. (huom. tilaan pääsy vain vahtimestareilla ja kiinteistönhuollolla)

Ilmanvaihdon pysäytys: Sprinklerikeskus: B-osa, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta

IV-hätä-seis

IV-konehuone

4.3 Ensiapu

Ensiapu on kansalaistaito, jonka jokainen voi oppia. Ensiapua voi antaa kuka tahansa missä tahansa tilanteessa. Tärkeintä on uskaltaa auttaa oman kykynsä mukaan.

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

Pelastuslain (397/2011) 3§ Jokaisella on velvoite viipymättä ilmoittaa tulipalosta tai muusta onnettomuudesta tai uhkasta vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen ja ryhtyä kykyjensä mukaan pelastustoimenpiteisiin.

  • SAMK henkilökunnalle ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Kampuksella kolme (3) maallikko defibrillaattoria eli sydäniskuria (A-, B- ja C-osassa)
  • Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille (esim. osoite SAMK-kampu Pori Satakunnankatu 23 tai Karjalankatu 2-4).
    • huom. Ulos sisäänkäynnille lähettävä henkilö vastaan opastamaan auttajia.

kts. Ensiapuohjeet (linkki: Punainen Risti)

kts. Toimintaohjeet defibtillaattorin käyttöön

4.4 Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Sijainti Karjalankadun puolella kaarisisäänkäynnin vieressä
Kuvaus Paloilmoittimen kuukausikokeiluissa SAMKin vahtimestari mukana.
Keskuksen sijainti B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta
Kattavuus Rakennuksen tilat
Hoitaja Kristian Rautakorpi
ARE
puh. 040 3006487

Paloilmoitinpainike

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus Tyyppi Kuvaus
Satakunnankatu 23 Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Rakennus on osastoitu pääosin EI60 rakennusosin. Osa tiloista osastoitu EI120 (esim. arkisto, muuntamo). Palo-osastoituja tiloja ovat mm. rakennuksen tekniset tilat ja poistumisreitteinä toimivat porraskäytävät. Kerrososastointia kellarissa ja C-osassa.

Kiinteistössä on seuraavat palo-ovet:

Sijainti Palo-oven tyyppi Kerros
Satakunnankatu 23 EI30 K-7.
Palo-ovet yleisesti palo-osastojen rajoilla.

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila: Haitallisten aineiden varasto

Sijainti Satakunnankatu 23 - B-osa, B157
Varastoitavat aineet Vety (20l), Helium (10l), AAS asetyleeni (40l) ja Happi (20l)Säilytettävien kemikaalien määrä on niin pieni, että mitään todellista vaaraa ei työskentelyn aikana ole, eikä räjähdysvaarallisia pitoisuuksia huoneilmaan pääse syntymään.Kaasujen virtaukset pommikalorimetriin ja AAS-laitteeseen on myös niin pienet, ettei näissä tiloissa ole mitenkään mahdollista syntyä räjähdysvaarallista kaasuseosta.Ainoa todellinen vaara muodostuu tulipalotilanteessa tai sitten jos joku kaasupullo totaalisesti pettää ja kaikki kaasu pullosta pääsee nopeasti purkautumaan huonetilaan. Tämä ei liene mitenkään todennäköistä.
Koko (m3) 59

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Satakunnankatu 23 Kaikista tiloista, joissa työskennellään/oleskellaan on vähintää kaksi erillistä poistumisreittiä. 1. kerroksen tasalta uloskäynnit sijaitsevat rakennuksen kaikilla seinustoilla. Muista kerroksista poistuminen tapahtuu palo-osastoitujen porraskäytävien kautta 1. kerrokseen ja edelleen ulos.

Kokoontumispaikka: Paikoitusalue, Karjalankadun puoleinen alue, kaupan ovia vastapäätä. Merkitty vihreällä kyltillä.

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:

Kristian Rautakorpi

ARE

puh. 040 3006487

kristian.rautakorpi@are.fi

Vakituisen tulityöpaikan sijainti: SAMKin metallityötila (C 1.krs)

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

5 Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori

Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja opiskelijat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esihenkilö perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

  • Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
  • Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
  • Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

6 Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

6.1 Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava, avainhallinta, vahtimestari Aleksi Setälä
Satakunnan ammattikorkeakoulu
puh. 044 7103056aleksi.setala@samk.fi
Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikköSAMK Tero Hämäläinen
Satakunnan ammattikorkeakoulu
puh. 044 7103210tero.hamalainen@samk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5 Kristian Rautakorpi
Väestönsuojan apulaishoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5 Harri Lehtonen
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 Toni Erholtz
puh. 050 4700661 
toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2 Toni Erholtz
puh. 050 4700661 toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS3 Toni Erholtz
puh. 050 4700661 
toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS4 Toni Erholtz
puh. 050 4700661 
toni.erholtz@newsec.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS5 Toni Erholtz
puh. 050 4700661 
toni.erholtz@newsec.fi
Sähkölaitteiston käytön johtaja Marko YlinenSAMKpuh. 044 7103304

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Apteekki Minna PalolampiApteekkari Kampuksen sivuapteekkipuh. 02 6332213minna.palolampi@apteekit.net
K-supermarket Kampus Joonas HuhtasaloKauppias K-Supermarketpuh. 044 5237447joonas.huhtasalo@k-supermarket.fi
SAMK Tero HämäläinenTurvallisuuspäällikkö SAMKpuh. 044 7103210tero.hamalainen@samk.fi

6.2 Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Automaattisen palohälytyksen sattuessa ohjaus paloilmoitinkeskukselle (sijaitsee urheiluhallin sisäänkäynnin yhteydessä). Muussa tapauksessa ohjaus lähimmälle sisäänkäynnille

6.3 Sairauskohtaus tai tapaturma

Kartta Porin kampuksen ensiapuvälineistä -  Huomiothan, että ensiapukaappien sisältö vaihtelee. Tutustu tarjontaan ennakkoon. Huomio myös, että suurinpaan osaan ensiaputoimenpiteistä, et välttämättä tarvitse ensi tilassa ensiapuvälineitä.

Muista, että yleinen auttamisvelvollisuus sekä pelastuslain mukainen yleinen toimintavelvollisuus koskee jokaista, ei vain kiinteistön turvallisuushenkilöstöä tai muita ensiapukoulutettuja.

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut? (jututa potilasta, kysy lisätietoa mahdollisilta silminnäkijöiltä)

 huom. mikäli kyseessä sähkötyötapaturma katso tarkemmat ohjeet täältä.

• Tarkista henkilön tila, ravistele tarvittaessa (herääkö, hengittääkö) tai rauhoita tarpeen mukaan (pyydä esim. istumaan ja kysy mahdollisista lääkkeistä)

•  huomioi oma turvallisuutesi

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.

• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

• Kutsu tilanteeseen apua.

- Pyydä avustajia mahdollisesti muista lähistöllä olevista. (esim. huutamalla ”tulisiko joku auttamaan”, ”tarvitsen apua” tai ”onko paikalla ensiaputaitoisia”)

o SAMK henkilökunta: Tee ensitilassa työpuhelimella turvallisuushavainto -Secapp ilmoitus >> viesti välittyy kampuksen turvallisuushenkilöstölle. Huomioi, että ajankohdasta riippuen, et välttämättä saa tätä kautta kuitenkaan apua. Akuutissa tilanteessa soita 112.

• Katso tarvittaessa lisäapua Ensiapuohjeet - Punainen Risti tai toimintaohjeista www.sata.fi (Satakunnan hyvinvointialueen) -sivuilta.

Tee ilmoitus kiinteistön turvallisuudesta vastaaville tai SAMK henkilökunnan jäsenille

• SAMK henkilökunnan tunnistat SAMK henkilökortista.

• SAMK henkilökunta tekee ilmoituksen kiinteistön turvallisuudesta vastaavalle. Secapp turvallisuushavaintoilmoitus riittää useimmissa tapauksissa.

• Mikäli kyseessä työtapaturma tai opiskelijan tapaturma. On erikseen tehtävä tapaturmailmoitus SAMKille sekä vakuutusyhtiölle. Tästä lisätietoa into sekä oivassa. Tapaturmailmoitus tehdään vasta 0-1 vrk sisällä, kun akuutit toimenpiteet suoritettu.

Tee tarvittaessa hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.

• Kerro, mistä soitat. Satakunnan ammattikorkeakoulu, osoite: ____

• Kerro, mitä on tapahtunut.

• Toimi ohjeiden mukaisesti.

- Valmistaudu avustamaan viranomaisia paikalle. Mikäli mahdollista pyydä apua muilta kampuksella olevilta, jotta potilas ei jäisi yksin.

• Jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia ennen pelastuslaitoksen saapumista, ilmoita siitä soittamalla uudelleen hätänumeroon 112, jotta hätäkeskuksessa voidaan tehdä uusi tilannearvio

• kts. Ensiapuohjeet - Punainen Risti

Toimintaohje Defibrillaattorin käyttöön:

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

  1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
  2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
  3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
  4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

  • Aloita elvytys
    • 30 painallusta
    • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

  1. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon.
  2. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin.
  3. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

  • Pysähdy ja rauhoitu
  • Soita 112
  • Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
  • Anna hätäensiapua
  • Opasta ammattiauttajat paikalle

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

  • Hikoilu, kalpeus, vapina.
  • Ärtymys, levottomuus.
  • Huimaus, sydämen tykytys.
  • Näläntunne.
  • Päänsärky, pahoinvointi.
  • Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
  • Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
  • Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

  • Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
  • Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
  • Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

  • Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
  • Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
  • Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
  • Peitä haava suojasidoksella.
  • Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
  • Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
  • Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
  • Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
  • Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
  • Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
  • Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

  • Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
  • Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
  • Hengitys on tihentynyt.
  • Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
  • Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

  • Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
  • Soita hätänumeroon 112.
  • Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
  • Rauhoita.
  • Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
  • Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
  • Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

  • Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
  • Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

  • Tee hätäilmoitus numeroon 112.
  • Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
  • Varmista esteetön hengitys.
  • Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
  • Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
  • Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
  • Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhrissa selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

  • Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
  • Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
  • Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
  • Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

  • Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
  • Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

  • Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
  • Rakkuloita ei saa puhkaista.
  • Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

  • tulehtunut
  • kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
  • tai 3. asteen palovamma
  • sähköpalovamma
  • kasvojen tai käsien syvä palovamma
  • hengitysteissä
  • lapsella
  • vanhuksella
  • jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

Sähkötapaturmien ensiapu

  1. Tee nopea tilannearvio.
  2. Katkaise virta ja irrota loukkaantunut vaarantamatta itseäsi
    1. Katkaise virta kytkimellä, irrottamalla pistotulppa tai vastaavalla tavalla.
    2. Ellei virtaa saada nopeasti katkaistua, irrota loukkaantunut eristävällä välineellä, esim. kuivalla laudanpätkällä, narulla tai vaatteella.
    3. Älä koskaan käytä irrottamiseen kosteaa tai metallista esinettä.
    4. Suurjännitetapaturmissa et voi aloittaa varsinaisia pelastustoimia ennen kuin sähköalan ammattihenkilö on katkaissut virran.
  3. Tarkista autettavan tila
    1. Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, selvitä heti, onko hän herätettävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla.
  4. Hälytä apua: 112.
    1. Jos loukkaantunut henkilö ei herää eikä reagoi käsittelyyn, huuda apua ja pyydä joku paikalla olevista tekemään hätäilmoitus numeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Noudata hätäkeskuksen ohjeita.
  5. Anna ensiapua.
    1. Avaa hengitystiet ja tarkista hengitys: Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen ääni tai tuntuuko poskellasi ilman virtaus.
    2. Jos henkilö hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka.
    3. Jos hengitys ei ole normaalia, aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele 30 kertaa käsivarret suorina rintalastaa mäntämäisellä liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintakehän painua noin 4 - 5 cm.
    4. Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa hengitystiet uudestaan. Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Sulje sieraimet peukalolla ja etusormella. Paina huulet tiiviisti henkilön suulle ja puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin, seuraa samalla rintakehän liikkumista.
    5. Jatka painelu-puhalluselvytystä vuorottelemalla rytmiä 30 painelua, 2 puhallusta, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

Huomioi myös:

  • Älä jätä autettavaa yksin; tarkkaile ja puhuta autettavaa
  • Kiireellisissä terveysasioissa voit soittaa Satasairaalan päivystysapuun 116117, josta voi pyytää tarkemmat toimintaohjeet. Hätätilanteessa soitettava aina 112.
  • Etenkin sähkötapaturmissa usein pyydetään siirtymään ensiapuun tarkkailuun. Kuljetus ensiapuun ja sieltä pois varmistettava.
  • Sähkötapaturmista ilmoitettava vastuuopettajalle tai esihenkilölle. Vastuuopettaja tai esihenkilö kirjaa tapahtumasta läheltäpiti tai työtapaturma-ilmoituksen.

Lue lisää mm.: Sokin ensiapu ja sähkötapaturmien palovammat

6.4 Tulipalo

Pelasta ja varoita

-  Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.

- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.

- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.

- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).

- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.

- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisen palohälytyksen sattuessa ohjaus paloilmoitinkeskukselle (sijaitsee urheiluhallin sisäänkäynnin yhteydessä). Muussa tapauksessa ohjaus lähimmälle sisäänkäynnille

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Paikoitusalue, Karjalankadun puoleinen alue, kaupan ovia vastapäätä. Merkitty vihreällä kyltillä.

Varakokoontumispaikka: Osoitetaan tarvittaessa

6.5 Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

- Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.

- Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

6.6 Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kiinteistöön on mahdollista palata vasta kun palokellot ovat sammuneet.

Kokoontumispaikka:  Paikoitusalue, Karjalankadun puoleinen alue, kaupan ovia vastapäätä. Merkitty vihreällä kyltillä.

Tutustu pelastussuunnitelman toiminta kokoontumispaikalla- ohjeeseen.

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Turvallisuushenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon opiskelijoille.

Henkilökunnan toiminta

  • ohjaa opiskelijat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle  ja sulkevat niiden tilojen ovet, jotka on todettu tyhjiksi.
  • avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.

Vahtimestarit

  • opastaa opiskelijoita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
  • avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi

6.7 Toiminta ennakkohälytyksessä

Kampuksen palohälytyksessä on kaksi vaihetta:

  1. Ensimmäisessä vaiheessa tulee ennakkohälytys, joka tarkoittaa, että hälytyksen syytä selvitetään. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta poistua rakennuksesta, mutta valmistaudu mahdolliseen evakuointiin.
  2. Toisessa vaiheessa tulee varsinainen palohälytys, jolloin kaikkien on poistuttava rakennuksesta kokoontumispaikalle (P-alue, Karjalankatu). Palohälytyksen yhteydessä tulee aina toimintaohjeet automaattikuulutuksena.

Valmistautuminen mahdollista palohälytystä varten:

  • Seuraa ennakkohälytystä: Kun saat tiedon ennakkohälytyksestä, pysy rauhallisena ja aloita valmistautuminen mahdollista palohälytystä varten.
  • Ota selvää poistumistiestäsi: Tiedä, mikä on lähin turvallinen poistumistie, ja ole valmis seuraamaan ohjeita poistumistilanteessa. Tarkista, että poistumistiet ovat esteettömiä ja tiedä, mistä voit poistua turvallisesti. Tutustu pelastussuunnitelman toimintaohjeisiin palohälytystilanteissa.
  • Ota mukaan tarvittavat asiat: Varmista, että sinulla on mukana tarpeelliset tavarat, kuten avaimet, lompakko, puhelin ja muut tärkeät henkilökohtaiset tavarat. Varmista, että ulkovaatteesi ovat helposti saatavilla.
  • Sulje ovet ja ikkunat: Valmistele tila palohälytystä varten sulkemalla ovet ja ikkunat. Huomioi myös mahdolliset turvallisuusnäkökohdat ja sulje tarvittaessa tietokoneesi tai muut laitteet.
  • Tiedon seuraaminen: Pysy tietoisena tilanteesta seuraamalla kuuntelemalla kuulutuksen ohjeita ja SAMK henkilökunta; mahdollisia secapp-kriisiviestintä sovelluksen keskusteluvälilehteä.
  • Yhteistyö ja avun tarjoaminen: Auta tarvittaessa muita henkilöitä, erityisesti liikuntarajoitteisia, valmistautumaan poistumiseen. Yhteistyössä muiden kanssa varmista, että kaikki ovat tietoisia tilanteesta ja valmistautuvat asianmukaisesti.
  • Ole valmis reagoimaan: Ole valmis reagoimaan nopeasti ja järjestäytyneesti, jos ennakkohälytys muuttuu palohälytykseksi. Noudata annettuja ohjeita ja liiku kohti kokoontumispaikkaa turvallisesti.

Tärkeintä on säilyttää rauhallisuus ja noudattaa annettuja ohjeita varmistaaksesi oman ja muiden turvallisuuden.

6.8 Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka:

A- Asema-aukio. Merkitty vihreällä kyltillä.

B- Paikoitusalue, Karjalankadun puoleinen alue, kaupan ovia vastapäätä. Merkitty vihreällä kyltillä.

C- Varakokoontumispaikka: Porttaalikäytävä

Kokoontumispaikka (B): Paikoitusalue, karjalankadun puoleinen alue kaupan ovia vastapäätä.

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö tai viranomainen. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä.  Tulipalotilanteessa kiinteistöön on mahdollista palata vasta kun palokellot ovat sammuneet. Muissa tapauksissa kiinteistön turvallisuushenkilöstö tai viranomainen ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

C- Varakokoontumispaikka: Porttaalikäytävä

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

6.9 Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

6.10 Vesivahinko

Toimintaohjeet

  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Are Oy, puh. 020 5305700, päivystys 020 5305700
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Lämmönjakohuone: B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. (Laajennusosa)Lämmönjakohuone: C-osan kellarikerros. (Vanha puoli)
  • Lämmönjakohuone: B-osan 1. kerros, käynti ulkoa Karjalankadun puoleiselta seinustalta. (Laajennusosa)C-osan kellarikerros. (Vanha puoli)
  • Sähköpääkeskus: A-osa, kirjastosalin kellarikerros. (Laajennusosa)C-osa, kellarikerros. (Vanha puoli)

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

6.11 Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille (+secapp hälytys)

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita. (Henkilökunta; Secapp hälytys)
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Toiminta ampuma-asetilanteessa

  • Poistu (Pakene!) vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.

Jos poistuminen ei ole turvallista:

  • (Piiloudu!) Mene luokkaan tai vastaavaan
  • Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
  • Kasaa oven eteen kalusteita
  • Sammuta valot
  • Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
  • (Hälytä!) Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
  • Vältä muuten puhelimen käyttöä. Aseta puhelin äänettömäksi.
  • Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
  • Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
  • Toimi lisäohjeiden mukaisesti

6.12 Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

  • Mitä
  • Missä
  • Milloin
  • Miten
  • Kuka
  • Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
  • Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
  • Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
  • Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

  • Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
  • Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
  • Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

6. 13 Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
  • Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
  • Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

LisäohjeetLisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

6.14 Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 020 5305700).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

  • Matkapuhelimella - (Schindler, 020 320500) tai
  • Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

6. 15 Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan opiskelijat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

  • Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
  • Käytävillä ja ulkona olevat opiskelijat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
  • Opetustilojen ovet lukitaan.
  • Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
  • Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

  • Lukitaan opetustilan ovet.
  • Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
  • Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
  • Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
  • Tilan oven eteen kasataan esteitä.
  • Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

  • Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
  • Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
  • Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
  • Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
  • Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

  • Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
  • Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
  • Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
  • Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

  • Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
  • Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
  • Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
  • Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
  • Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
  • Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

  • Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
  • Tilanne tulee käsitellä opiskelijoide ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
  • Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

6.16 Tapaturmien ennaltaehkäisy

Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esihenkilölle.

  1. Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana.
  2. Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana.
  3. Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana.
  4. Juokseminen sisällä ja muu tapaturma-altis tai raju liikehdintä on kiellettyä.
  5. Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
  6. Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
  7. Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle.
  8. Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
  9. Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
  10. Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
  11. Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.

6.17 Defibrillaattorin (DEFIn) käyttö

Jokaiselle SAMKin kampukselle on sijoitettu neuvova puoliautomaattinen defibrillaattori (1-2 kpl) hätätapauksia varten.

Defibrillaattori 1.krs Info

Defibrillaattori b-osa

Laitteella annetaan (elottomalle) sydänpysähdyspotilaalle lyhytaikaisia sähköimpulsseja, jotka ohjautuvat sydänlihakseen elektrodien kautta. Laite tunnistaa automaattisesti ne sydämen rytmihäiriötilat, joiden hoitoon tulee antaa defibrillaatioisku. Äkillinen sydänpysähdys on siis käyttöaihe defibrilloinnille.

SYDÄNPYSÄHDYS

Jos potilas ei ole herätettävissä eikä hengitä, SOITA HÄTÄNUMEROON 112. Aloita välittömästi paineluelvytys ja pyydä muita tuomaan defibrillaattori.

  1. Kytke virta defibrillaattoriin.
  2. Avaa harmaa elektrodirasia.
  3. Kiinnitä elektrodit potilaan rintakehälle.
  4. Potilaaseen EI SAA KOSKEA sydämen rytmin analysoinnin aikana!
  5. Paina oranssia iskuapainiketta, jos kone kehottaa. Pysy IRTI POTILAASTA.
  6. Jatka paineluelvytystä välittömästi iskun antamisen jälkeen. Seuraa jatkossa koneen antamia ohjeita. (Lähde: www.tammed.fi)

6.18 Aurinkovoimalan sammutus

Hätäpysäytys on tehtävä katolta ja labrasta!

  • Katolla: Kytkimet (3kpl) "0" asentooon. Tärkein kytkin 1.
    • kulku katolle kaariovien pyöröportaista.
  • B-osan sähköLabra: Kaikki kytkimet (6kpl) "0" asentoon. Kytkimet merkitty tekstillä "hätäseis"
  • Poiskytkentäjärjestyksellä ei ole väliä.

Huom. Osa johdoista ja alueista on jännitteisiä, myös hätäpysäytyksen jälkeen!

SÄHKÖLAITTEISTON KÄYTÖNJOHTAJA MARKO YLINEN p. 044 710 3304

Yleisiä turvaohjeita

• Normaalitilanteissa järjestelmä on turvallinen, paneelisto ja kaapelointi kaksoiseristetty.

• Tulipalo tai valokaari voivat paljastaa jännitteisiä osia.

• Pelastustilanteissa valoisan ja hämärän aikaan oleta aina, että paneelistossa on

hengenvaarallinen jännite, ellei ole käytettävissä varmaa muuta tietoa.

• Paneelistonjohtojen katkaiseminen kaapelileikkurilla voi aiheuttaa valokaaren ja lisää ongelmia.

• Paneeleja ei saa käyttää kulkureitteinä.

• Henkilöpelastustilanteessa, jossa irrotetaan mahdollisesti jännitteistä uhria, on syytä käyttää

jännitetyökäsineitä.

kts. SAMK Aurinkovoiman tietokortti

6.19 Toimintaohje opettajalle evakuointiin

Opettajan ollessa paikalla, opettaja johtaa luokan poistumista. Muulloin joku opiskelijoista johtaa poistumista.

  • Huom! Opettaja on vastuussa opetuksen käytännön järjestelyistä, hänelle määrätystä opetusryhmästä ja tehtävistä sekä omasta toiminnastaan. Opettajan vastuuta ei voi siirtää, vaikka tehtäviä voisikin. Lähde: Työturvallisuus ja -suojelu - SAMK Into

Saadessaan tiedon tai havaitessaan vaaran, opettaja aloittaa välittömästi opiskelijoiden evakuoimisen ulos rakennuksesta. Opettajan tulee myös huomioida muiden varoittaminen (erityisesti huomoiden viereiset luokat).

Opettajan tulee tehdä arvio poistumisessa käytettävästä reitistä. Ensisijaisesti käytetään ennalta suunniteltuja, poistumistieopasteeseen merkittyjä reittejä mutta esimerkiksi savuisen tai muuten vaarallisen tilan läpi ei tule poistua.

Opettaja poistuu luokasta viimeisenä ja tarkistettuaan tilan tyhjäksi, merkitsee sen oven vierestä löytyvällä "Tila tyhjä"-lapulla.

Opiskelijat poistuvat rakennuksesta opettajan johdolla rauhallisesti ja hallitusti poistumiskarttaan merkittyä poistumisreittiä pitkin.

Opiskelijat kokoontuvat rakennuksen ulkopuolelle ennalta sovituille kokoontumispaikoille. Opettajan tehtävänä on varmistaa, että kaikki opiskelijat ovat päässeet ulos.

Kokoontumispaikalle tullessaan opettaja ilmoittaa Secapp hälytysviestin keskustelussa ryhmänsä olevan kokonaisuudessaan paikalla ja luokan numeron, josta he ovat poistuneet.

Pysy kokoontumispaikalla, kunnes on selvitetty, ovatko kaikki päässeet ulos. Seuraa palopäällikön ja turvallisuusjohdon ohjeita ja poistu kokoontumispaikalta vasta, kun olet saanut luvan.

Opettajan muistilista:

  1. Arvio käytettävästä poistumisreitistä (savusta poispäin)
  2. Ohjaa poistumista
  3. Poistu itse viimeisenä
  4. Varoita (viereiset luokat)
  5. Varmista että 112 on hälytetty, tarvittaessa hälytä
  6. (Alkusammuta)
  7. Ilmoita mistä tilasta tullut ja onko tila tyhjä
  8. Siirtyminen sisätiloihin (rehtorin, turvallisuuspäällikön tai viranomaisen luvalla)

7 Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 5 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 5 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
A-osa S1 50 m2 66 Väestönsuojassa
C-osa S1 105 m2 140 Väestönsuojassa
C-osa S1 104,8 m2 139 Väestönsuojassa
C-osa S1 104,3 m2 139 Väestönsuojassa
C-osa S1 105,6 m2 140 Väestönsuojassa

Viisi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Väestönsuoja

Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto

Väestönsuojan varusteet

8 Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit

  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Kellaritilat

  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

9 Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Liite A Liiketilan haltijan velvollisuudet

Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.

Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  • sammutusvälineet
  • palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
  • poistumisreittien opasteet ja valaistus.

Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.

Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan

  • ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
  • varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
  • varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
  • ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Liite B Alkusammuttimien käyttöohjeet

B.1 Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

B.2Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Liite C Autosuoja

Autosuoja on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilyttämistä varten. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa.

Autosuojaa ei saa käyttää rakennusluvan vastaisesti ilman rakennusvalvonnan lupaa. Käyttötarkoitus on moottoriajoneuvojen pysäköintitila, ei siis autopesula, lastaustila, jätehuone, varasto, myymälä, kirpputori, autokorjaamo, rengasvarasto tms.

Autosuojissa muun irtaimiston säilyttäminen on rajoitetumpaa johtuen suuremmista omaisuus- sekä henkilöriskeistä. Muuta irtaimistoa moottoriajoneuvon lisäksi saa säilyttää seuraavasti:

  • mopoja, moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja muita ajoneuvorekisterissä olevia moottoriajoneuvoja
  • polkupyöriä
  • peräkärryä tyhjänä
  • kiinteistön huoltamiseen tarkoitettuja moottoriajoneuvoja.

Yllä olevan luettelon lisäksi ei saa säilyttää mitään muuta irtaimistoa, kuten:

  • oman kiinteistön huoltoon tarkoitettuja moottoriajoneuvoihin liitettäviä lisälaitteita
  • työkoneita, kuten kaivureita, täryttimiä, ajettavia nostimia ym.

Autohalli

Sijainti C-osan kellarikerroksessa
Kuvaus Ajoluiskaa pitkin paikoitusalueen puolelta

Liite D Avainturvallisuus

Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.

Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.
Kuittaa luetuksi